Mitä vaeltaminen maksaa?

25.5.2017

Mun mielestä vaeltamisen kuluista puhutaan liian vähän. Vaikka luonnossa liikkuminen itsessään onkin ilmaista, reissun kylkeen tulee muita kuluja. Ensin on hankittava soveltuvat varusteet, sitten kyydit ja majoitukset. Toivottavasti kukaan ei esimerkiksi aja vaellukselta suoraan kotiin säästömielessä. Bussissa voi nuokkua, mutta kunnon yöunet pitävät hereillä ratissa. Mitä kuluja vaellusreissuista oikeasti tulee?


Käveleminen on ilmaista. Myöskään reittimerkintöjen seuraamisesta ei peritä maksua, autiotuvissa voi yöpyä ilmaiseksi ja polttopuut, kaasut ja kattilat ovat vapaasti käytössä nekin. Näin on meillä Suomessa, mutta toisin on naapurimaissa Norjassa ja Ruotsissa. Tuvissa yöpyminen on maksullista. Myös Suomessa varaustuvissa nukkuminen maksaa, mutta en tiedä yhtään, kuinka paljon. En ole koskaan käyttänyt varaustupaa. Vaikka liikkuminen on ilmaista, pelipaikoille on päästävä jollakin tavoin ja retken jälkeen ennen ajamista on syötävä ja nukuttava hyvin. Muuten nukahtaa rattiin. Vaikka moni asia on ilmaista, ei vaellusharrastus kokonaan ilmainen sentään ole.

Alempana on laskelma kuukauden vaelluksen kuluista. Mulla ei ole tarkoituskaan päästä kaikessa mahdollisimman halvalla. Esimerkiksi Kalottireitin voi kävellä käyttämättä yhtään maksullista tupaa, kaikki venekyydit eivät ole pakollisia, Lappiin voi mennä liftillä tai bussilla, koiria ei ole pakko ottaa mukaan ulkomaille ja jalkaan voi vetäistä vanhat verkkarit. Mä en vaan halua tehdä niin.


Kuvassa ilmainen Kopmajoen tupa Käsivarressa. Maksan verot ihan mielelläni.

Aikaisemmin opiskelijana rahaa ei kamalasti ollut, ja retket tehtiin niillä varusteilla mitä oli. Kimppakyydeillä ja yhteismajoituksilla retkistä tuli halvempia, mutta koska ne ei ole mun suosikkeja, joskus jäi lähtemättäkin. Yksin liikkuessa kaikki kulut tulevat itselle. Kun kävin ensimmäistä kertaa yksin reissussa opiskeluaikana, piti kyllä laskea paljonko se maksaa.

Viime kesänä kävelin kuukauden tuntureilla. En lähtenyt sinne säästämään ja kitkuttamaan, vaan kaikki tarpeelliseksi koettu myös toteutettiin. Jos halusin nukkua tuvassa, nukuin tuvassa ja jos auto piti siirtää, se siirrettiin. Kikkailu julkisilla kolmen koiran kanssa ei kiinnosta, eikä muuten ole kovin helppoa ilman koiriakaan.


Kuvan koirat mukaan vaellukselle Ruotsiin: 387 euroa eläinlääkärikuluja.

Vaikka julkisilla pääsee, musta on kaikista helpointa ajaa reissuni omalla autolla. Se ei ole ekologista, mutta äärimmäisen helppoa ja vaivatonta. Omalla autolla ajaminen on myös nopea tapa siirtyä paikasta toiseen, ellei verrokiksi oteta lentokonetta. Polun alkupäähän sillä ei pääse.

Myös ruoka ja varusteet maksavat. Kirjoitan niistä myöhemmin. Puhutaan myös, etteivät vaeltajat käytä palveluita, ja ovat siten joihinkin toisiin ryhmiin verrattuna epätoivottuja matkailijoita. Ehkä palvelut voisivat olla parempia, helpommin löydettävissä ja oikein hinnoiteltuja, jotta vaeltajat käyttäisivät niitä. 100 euroa homeisesta mökistä ei ole ok.

Viime kesänä meitä oli reissussa kaksi aikuista ja kolme koiraa. Osa kuluista on kahdelle, osa yhdelle. Suurin yksittäinen kulu oli autonsiirtopalvelu.


Kuukauden vaelluksen kulut:

Liikkuminen:
370 Auton siirto (Kautokeino-Abisko)
40 Malla-laivalla Kilpparilta rajapyykin suuntaan
37 Alesjauren venekyyti koska väsytti
0 Bensakulut Lappeenranta-Kautokeino-Ritsem-Lappeenranta (vapaa autoetu, maksetaan veroissa)
41 Bussi Ritsem-Jällivaara
0 Liftaus Jällivaara-Lahti
0 Lahti-Lappeenranta (mut haettiin, vapaa autoetu)

Liikkuminen 488 euroa

Majoitukset:
120 Majoitus Hetan Kodalla menomatkalla, 2 yötä
120 Yö Kilpisjärvellä
96 Välipäivä Riksgränsen
126 Välipäivä Abisko
126 Yöpymiset Ruotsin puolen tuvissa
123 Yöpymiset Norjan puolen tuvissa
55 Majoitus Ritsemissä paluumatkalla

Majoitukset 766 euroa

Ruokapakettien lähetys:
28 Hetta-Kilpisjärvi
21 Säilytys Kilpparilla, matkahuolto (perkele)
23 Abisko-Ritsem, ei toimitettu ajoissa perille (kiitti vaan)

Pakettipalvelut 72 euroa

Sekalaiset:
85 Kilpparin Sportbutiken, sukkia ym. rikkoutuneiden tilalle
10 Turhien varusteiden lähetys kotiin Kilpparilta
150 Kartat

Sekalaiset kulut 245 euroa

Koirat:
95 ekinokokki 1 koirille
106 ekinokokki 2 koirille
186 ekinokokki 3 + uusitut passit kastuneiden tilalle

Eläinlääkärikulut 387 euroa

KUUKAUDEN VAELLUKSEN KULUT YHTEENSÄ 1958 euroa. 



Tähän ei kuulu ruokaa eikä varusteita. 1958 euroa siirtymisiin, palveluihin ja muuhun sälään. Onko se paljon vai vähän?

Toki mua myös kiinnostaa, paljonko teidän vaellukset maksavat? Pidetäänkö kulukuria vai käytetäänkö palveluita? Mihin rahaa käytetään?

Retkellä ei tarvitse tiskata

15.5.2017

Vihaan tiskaamista. Ruoan jälkeen väsyttää, ja tekee mieli vain pötköttää. Tiskaamista varten pitää keittää vettä, sillä rasva ei todellakaan lähde purokylmällä vedellä. Veden keittäminen vie polttoainetta, jonka joudun kantamaan mukana. Tiskaamatta jättäminen ei tarkoita, että noro roikkuisi jatkuvasti kannoilla. Tässä mun systeemi, jolla retkellä tarvitsee tiskata mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Sen sijaan voi köllöttää teltassa tekemättä mitään.



1. Keitä vain vettä

Jos onnistuu laittamaan ruokaa siten, ettei likaa kattilaa, tiskiä tulee huomattavasti vähemmän. Mulla on usein käytössä pussipuuroja, muroja ja mysliä, jotka eivät vaadi keittämistä, joten ne voi tehdä suoraan kippoon. Kiisseli on usein jauheena, ja sitäkään ei tarvitse keittää. Jos pystyy syömään lounaalla ja päivälliseksi valmispusseja, ei tiskiä tule juuri ollenkaan. Ruoka syödään suoraan pussista ja lusikka nuollaan puhtaaksi.


Sekaan laitetaan vähän voita. Edeltävällä reissulla meni 100g/päivä.


Pussiruokia mä en kyllä pysty syömään kovin pitkään, joten on aivan ihanaa, että mun mies hoitaa aina tiskit. Näin voin tehdä kaikenlaisia itse kuivattuja sörsseleitä, ja joku muu siivoaa sotkut.


2. Kahden kupin taktiikka

Mulla ei ole ollut lautasta mukana retkillä kymmeneen vuoteen. Sen sijaan mulla on kaksi kuppia, jotka menevät päällekkäin ja joista voi sekä juoda että syödä. Nautin näistä padat, letut ja kaakaot. Kupit on niitä perusmukeja, joita myydään turisteille kaikissa mahdollisissa paikoissa. Ensimmäisen, vihreän mukini taustaa en muista, mutta sen jälkeen olen ostanut kipot Kebnekaisen tunturiasemalta, Abiskosta ja Ritsemistä. Käytän silti vain kahta ensimmäistä. Kupin järkevä käyttövetoisuus on 3 dl. Jos aivan sinkeenä haluaa käyttää, niin 3,5 dl menee kyllä.

Edeltävällä reissulla joku muukin huomasi, että kahden kipon taktiikka on oikeastaan melko toimiva. Jouduin luopumaan toisesta kupistani.


Esimerkiksi aamupalalla valmistan toiseen kuppiin puuron ja toiseen kiisselin. Sitten veivaan niitä kupista toiseen sen mukaan, haluanko syödä puuron puurona vai kiisselillä, juoda kiisselin tai mitä nyt sattuu huvittamaan. Ai miten tämä liittyy mihinkään? Noh..

3. Juo kupillinen teetä

Sen jälkeen kun olen syönyt, juon aina kupillisen teetä. Samalla hoituu nesteytys ja tiskaaminen. Syödessä kuppi raavitaan lusikalla niin puhtaaksi, kuin mahdollista. Loput hituset irrotetaan heiluttamalla teetä kupissa ja auttamalla lusikalla vähän. Aamupalalla laitan teen siihen kuppiin joka tyhjenee ensin, ja kun toinen kuppi tyhjenee, kaadan lopun teen siihen. Tee juodaan siis kahden kupin kautta, jonka jälkeen mulla on maha täysi ja kaikki astiat puhtaana. Puuro on neutraalia, mutta tacopadat tuovat vinhaa makua teehen, joten esipuhdistus lusikalla kannattaa tehdä hyvin. Jos on paperia, sillä voi myös vähän pyöräyttää.

Tässä valmistuu kupillinen jotain smoothiehöttöä. Kun olin juonut, kaadoin kuppiin vielä vähän vettä.


Kas, näin olin viisi päivää reissussa enkä tiskannut kertaakaan mitään.

Se, että ei tiskaa astioita, ei tarkoita etteikö kannattaisi pestä käsiä. Noron ja muut pöpökaverit saat vaelluksella helpoiten joko juomalla epäpuhdasta vettä tai syömällä pieniä määriä tavaraa, joka löytyy huussin ovenkahvasta. Pese siis käsiä, älä kattiloita.

Kuukauden vaellus 48-litraisella repulla

11.5.2017

Mulla on aika hyvin toimiva varustelista vaelluksille. Olen joskus vuosia sitten punninnut kaiken ja excelöinyt sen, mitä mielestäni vaelluksella tarvitsen. Nyt en enää viitsi punnita kuin suurimmat varusteet, jos ne jostain syystä vaihtuvat. Otan vain mukaan sen, mitä mielestäni tarvitsen ja mikä toimii hyvin. Kalottireitillä rinkka painoi 15 kiloa lähtiessä ja 17 kiloa Abiskon jälkeen, kun jatkoin matkaa yksin, ja ruokaa oli reilulle 10 päivälle. Lisäksi kannoin kameraa, joka on mulle työväline.

Kun palasin Kalottireitiltä, varustelistaa kysyttiin, mutta öhmötyin aivan täysin ja asia jäi. Kävelin Kalottireitillä 688 kilometriä ja 30 päivää, ja ruokaa täydennettiin kahdesti. Ensimmäisellä täydennyspisteellä lisäksi lähetin kotiin varusteita, joita en tarvinnut.

Koirat kantoivat kaikki muut omat kamansa, paitsi makuualustat. Niitä oli hankala saada koiralle selkään ja rytelikössä se ei vaan toiminut. Niinpä kannoin alustat itse. Onhan se ruma, mutta ei voi minkään.


Reissu jakaantui kahteen osaan. Ensimmäiset 18 päivää kävelin miehen kanssa, jolloin käytössä oli isompi teltta, kahden hengen makuualusta ja pari muutakin eri varustetta. Painoa nosti hieman varusteet, joita testasin työtä varten. Välietapit olivat 8-11 päivän mittaisia.

Rinkan ulkopuolelle jäivät vaellussauva, koirien makuualusta ja aurinkopaneeli rikkoutumisvaaran vuoksi. Kamera oli joskus sisällä rinkassa, joskus ulkopuolella, riippuen siitä, huvittiko kuvata. Mitään killuttimia en rinkkaani laittanut, eikä mitään ollut esimerkiksi yläläpän alla. Kaikki kamat olivat telttaa, makuupussia ja makuualustaa myöten ihan siellä rinkassa sisällä.

Osa varusteista oli mukana koska testaan niitä työkseni, mutta mitään yhteistyökuvioita en harrasta. Tässä lista siitä, mitä oli mukana. Vaihtuneet varusteet on merkattu kenoviivalla, ja ensimmäisenä on se varuste, jota käytin kävellessäni yksin.

Peruskamat:
Rinkka Arcteryx Altra 48 litraa, 1,4 kg
Teltta Helsport 1 kg yhdelle / 2 kg kahdelle + koirille
Makuupussi Haglöfs / Cumulus 0,5 kg / 0,8 kg
Makuualusta Thermarest / Exped  0,5 kg yhdelle / 0,8 kg kahdelle
Tyyny Exped

Keittiö:
Keitin MSR taskuraketti 100 g, kaasupullon päälle ruuvattava
Kattila MSR, vetoisuus noin 1 litra, 130 g / alkumatkassa lisäksi toinen isompi kattila kahdelle
Kattilan kahva
Kaasupullot 2-3 kpl per täydennysväli
Ruokakippo+muki 2 samanlaista
Spork
Juomapullo 1 litra


Vaatteet mulla on sekaisin kaikenlaisia merkkejä, eikä se taida olla mitenkään merkitsevää. Vaatteissa tärkeintä on käytännöllisyys ja toimivuus, ja mulle 156 senttisenä se, että koko xs on oikeasti riittävän pieni.

Vaatteet:
Kuoritakki
Kuorihousut
Untuvatakki
Vaellushousut
Vaelluspaita, villaa
Hihaton paita öille, villaa
3/4 villahousut, ohuet
Villabuffit 2 kpl
Villasukat
Kahdet linersukat
Kahdet vaellussukat
Villakynsikkäät (Abiskosta)
Alushousuja 4 kpl
Villaiset topit 2 kpl
Polkujuoksukengät kunnes hajosivat, sen jälkeen tavalliset vaelluskengät (Abiskosta)

Kuvassa kaikki mukana olleet vaatteet (paitsi 2kpl villabuffeja, jotka unohdin kuvasta). Osa meni päälle ja loput rinkkaan. Varsinaisia vaihtovaatteita ei sukkia ja kalsareita lukuunottamatta ollut.


Sälät:
Vaellussauva 1 kpl
Aurinkopaneeli ~0,5 kg
Rannelaitteet 1-2 kpl
Kartat
Kompassi
Ensiapuvälineet ja hygienia
Korjausvälineet
Kuivapusseja
Rinkan sadesuoja
Vessapaperi ja käsidesi
Rätti
Tulitikut
Aurinkolasit Dolce & Gabbana ;)
Kamera
Otsalamppu (alkaen Abiskosta)

Ja ruokapuoli näytti tältä:


Mun tavarat ei ole mitään ultrakevyttä, enkä ajattele kaikessa vain painoa. Hyvä setti koostuu kuitenkin kevyehköistä varusteista, jotka toimivat tarkoitukseensa ja ovat monikäyttöisiä. Se, että mulla on käytössä jonkin merkkinen tavara, ei tarkoita, että jokin muu olisi huonompi. Esimerkiksi telttoja ja villaa mulla on kaapissa monia hyviä merkkejä. Tärkeintä on se, että on itse tyytyväinen niihin tavaroihin, jotka on mukaansa ottanut. Jos ei ole, puutteet ja hyvätkin puolet kannattaa kirjoittaa muistiin, ja muuttaa varustelistaa seuraavalle retkelle.

Jos jokin tavara jäi kokonaan käyttämättä, kannattaa pohtia tarvitseeko sitä seuraavalla kerralla pakata mukaan ollenkaan.
Proudly designed by | mlekoshiPlayground |